Kiitos kesästä, sahailijat!

Nyt on lokakuu ja minusta näkee sen. Sisälläni on kylmä eikä takka enää lämmitä. Olenkin sulkemassa oveni ja ikkunani lopullisesti ja menossa talviunille nyt, kun viimeisetkin työporukat ovat käyneet katsomassa kaihoisasti merelle ja kalvoihinsa viltteihin kääriytyneinä, kuumat teekupposet nokan ääressä.
Kiitän teitä kaikkia kuluneesta kesästä, se oli pitkä ja ihana! Te kulutitte runsain joukoin lattioitani ja lauloitte minun sieluuni iloa ja valoa. Sanon kiitollisin mielin hyvästi ja siirryn syvään talvihorrokseen yhdessä sammakoiden kanssa. Olkaa niin ystävälliset ja herättäkää minut keväällä johonkin repäisevään rummunpärinään ja meininkiin, joka karistaa unet kerralla silmistä! T:Kahvila Saha.